Carmen on saanut paniikkikohtauksen ja ollut sen jälkeen aggressiivinen. Hän ei ymmärrä, miksi terveyskeskuksen hoitaja ottaa häneltä otetaan väkisin verikokeita. Hoitajan todettua, ettei Carmenilta pysyt ottamaan verikokeita, siirtää hän Carmenin päivystyshuoneeseen rauhoittaakseen Carmenin hoitajaan kohdistuvaa aggressiivista käytöstä. Carmenin aviomies saattaa hänet päivystyksen aulaan odottamaa, mutta se on täynnä Carmenille vieraita ihmisiä. Tunnin odotuksen jälkeen triage-hoitaja vihdoin tutkii Carmenin. Lääkäri määrää Carmenille rauhoittavaa lääkettä saadakseen hillittyä Carmenin hyökkäävää käytöstä. Työryhmä pohtii Carmenin kotiutusta. Carmenin aviomies ei halua, että miespuoliset hoitaja ja lääkäri tutkivat ja koskettavat hänen vaimoaan. Carmen ei osaa lukea, koska hän ei ole koskaan oppinut lukemaan. Hänen miehensä on hänen ainoa tuki. Carmen muistelee lapsuusaikoja, eikä muista, mitä tapahtuu muuttuvan tunti sitten.
suunnitelma
Tunnetekijät:
Kysy tunnetilasta simulation aikana: ensin asiakas (Carmen), seuraavaksi perheenjäsen (tytär) ja sairaanhoitaja
Faktat:
• Mitä tapahtui (kohta kohdalta)?
• Mikä meni hyvin?
• Tarkkailijoiden palaute verbaalisesta ja non-verbaalisesta vuorovaikutuksesta ja keskeisistä / kriittisistä toiminnoista.
Analyysivaihe:
• Mitä erityisiä päätöksiä tehtiin?
• Miten olisi pitänyt toimia? (opiskelijat ideoivat opettaja johtaa oikeaan päätelmään).
• Miten voisi toimia seuraavalla kerralla paremmin?
• Opiskelijoiden kysymykset
• Mitä muistat harjoituksesta (jokainen opiskelija kertoo yhden asian, mieluiten aina erilaisen asian).
• Mitä pitäisi tapahtua (valitse tästä 3-4 kohtaa, joista tulee aina keskustella opiskelijoide kanssa riippumatta siitä, tapahtuiko ne vai ei).
• Otetaan esimerkkeinä esille yksityiskohtia miten opiskelijan toiminnan tulisi toteuttaa:?
• Motivoi opiskelijoita reflektiiviseen ajatteluun ja vahvuuksien sekä oikeiden näkökulmien löytämiseen
Kulttuurinen kompetenssi/ sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat:
Reflektoidaan keskustellen kulttuurisista samankaltaisuuksista ja eroista liittyen skenaarion sisältöön. Tarkoituksena on tarkastella simulaatiota kulttuurin ja kulttuuriin liittyvien näkökulmien osalta.
• Miten toimit kohdatessasi tämän kaltaisen tilanteen? (kuvittele olevasi sairaanhoitajana Espanjassa)
• Millaista tietoa tarvitset tällaisessa tilanteessa (kliininen ja organisatorinen näkökulma liittyen vuorovaikutukseen ja asenteisiin)?
• Mitä muita ammattiryhmiä voisi osallistaa mukaan?
• Minkälaista tietoa tarvitset vastaavassa tilanteessa (kliinisestä, organisatorisesta, vuorovaikutteisesta sekä asenteellisesta näkökulmasta)?
• Olisitko käyttänyt jotain muuta hoitotyön menetelmää?
• Onko joitain edistäviä tai ehkäiseviä tekijöitä Suomessa liittyen tällaiseen tilanteeseen? Mitä etnisiä ryhmiä Suomessa asuu? Miten vastaava tilanne olisi näyttäytynyt, jos potilas edustaisi jotain muuta etnistä ryhmää? Mitä osaamista sinulla on jo vastaavasta etnisestä ryhmästä? Perustuuko tietosi tieteelliseen vai laadulliseen näyttöön? Kuinka monta kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa pystyt tunnistamaan tässä simulaatioskenaariossa?
• Mitkä tekijät voisivat kehittää vastaavaa tilannetta muissa kulttuureissa/ maissa? Tiedätkö tieteellistä näyttöä tai kirjallisuutta, joka voisi tukea sinua päätöksenteossa?
AIHE
Kognitiiviseen heikentymän ja mielenterveyssairauksiin liittyvien merkkien ja oireiden varhainen havaitseminen ikääntyneillä
ALOITUS
Tässä simulaatiossa Carmen siirretään terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotosta päivystyshuoneeseen aggressiiivisuuden, kognitiivisen heikentymän ja levottomuuden vuoksi.
On tiedossa, että mahdollisuus dementian eri muotoihin lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen ja joissakin tapauksissa sosiaalinen ja kulttuurinen tausta voi lisätä dementian riskiä. Näitä ovat matala tulotaso ja heikosti terveyspalveluihin hakeutuvat etniset ryhmät. On tärkeää tiedostaa, että monisairaat ikääntyneet hakeutuvat terveydenhuollon piiriin jonkin muun syyn, kuin oireidensa mukaisesti voisi olettaa. Tällainen on tyypillistä dementiapotilailla. HIV on yhdistetty tutkimuksissa yhdeksi muistisairauksien syistä. Hoitajilla, ja koko moniammatillisella ryhmällä, on mahdollisuus toteuttaa potilaskeskeistä hoitoa. Tässä muistiystävällisessä sairaalassa hoitopolun ensimmäinen askel sisältää ”Tutustu minuun” On huomioitava, etteivät dementiaa sairastavat potilaat hyödy osastohoidosta, eivätkä aikaan ja paikkaan orientoituneille potilaille suunnitelluista sairaaloiden kliinisistä hoitopoluista. Dentoituneen potilaan tila voi huonontua, jos henkilökunnalla ei ole riittävää tietoa dementiaa sairastavan potilaan hoidosta. Tässä simulaatioskenaariossa opiskelijan tulee tehdä päätöksiä, jääkö Carmen osastohoitoon aikaan ja paikkaan orientoimattomuuden ja harhaisuuden vuoksi. Simulaatioskenaario antaa valmiuksia tiedon lisäämiseen ja vaadittavia taitoja dementiaa sairastavan potilaan hoitoon. Opiskelija oppii tunnistamaan dementian liittyviä oireita sekä toteuttamaan dementiaa sairastavalle potilaalle tarvittavia testejä ja mittauksia.
TAUSTAMATERIAALI OPISKELIJOILLE
- Holmerova, I., Waugh, A., MacRae, R., Veprkova, R., Sandvide, A., Hanson, E., … & Tolson, D. (2016). Dementia palliare best practice statement.
- Lillo-Crespo, M., & Riquelme, J. (2018). From home care to care home: a phenomenological case study approach to examining the transition of older people to long-term care in Spain. Journal of research in nursing : JRN, 23(2-3), 161–177.
- Riquelme-Galindo, J., & Lillo-Crespo, M. (2021). Designing Dementia Care Pathways to Transform Non Dementia-Friendly Hospitals: Scoping Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(17), 9296.
- Tolson, D., Fleming, A., Hanson, E., de Abreu, W., Crespo, M. L., Macrae, R., … & Routasalo, P. (2016). Achieving prudent dementia care (Palliare): an international policy and practice imperative. International Journal of Integrated Care, 16(4).
- Chau, J. P. C., Lo, S. H. S., Lee, V. W. Y., Yiu, W. M., Chiang, H. C. Y., Thompson, D. R., & Lau, A. Y. L. (2020). Fostering gerontology students’ competence in Interprofessional collaborative practice. BMC Medical Education, 20(1), 1-8.
- Moncatar, T., Nakamura, K., Siongco, K., Seino, K., Carlson, R., Canila, C. C., Javier, R. S., & Lorenzo, F. (2021). Interprofessional collaboration and barriers among health and social workers caring for older adults: a Philippine case study. Human resources for health, 19(1), 52.
- Lillo-Crespo, M., Riquelme, J., Macrae, R., De Abreu, W., Hanson, E., Holmerova, I., … & Tolson, D. (2018). Experiences of advanced dementia care in seven European countries: implications for educating the workforce. Global Health Action, 11(1), 1478686.
- Bellelli, G., Morandi, A., Davis, D. H., Mazzola, P., Turco, R., Gentile, S., … & MacLullich, A. M. (2014). Validation of the 4AT, a new instrument for rapid delirium screening: a study in 234 hospitalised older people. Age and ageing, 43(4), 496-502.
ENNAKKOTIEDOT
Opiskelijalla on tiedot ja kyky:
- Tiedän ja ymmärrän ikääntyneen kokemuksen kroonisen sairauden aiheuttamasta kärsimyksestä ja siitä aiheutuvan riippuvuuden kanssa elämisestä.
- Osaan soveltaa hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotieteelliseen näyttöön perustuen.
- Osaan johtaa ja toimia työryhmän jäsenenä.
- Osaan arvioida ikääntynyttä huomioiden tieteelliset, tekniset ja 2 laadulliset näkökulmat.
- Osaan soveltaa tarvittavia hoitotyön menetelmiä ja menettelytapoja terveysongelmien tunnistamiseksi.
Opiskelijalla on taitoa:
- Osaan soveltaa hoitotyön auttamismenetelmiä ja toimenpiteitä sekä osaan kohdata ammatillisesti asiakkaat/potilaat ja heidän perheenjäsenensä.
- Osaan valita hoitotyön auttamismenetelmiä, joilla pyritään hoitamaan tai ehkäisemään terveysongelmia sekä osaan tukea ikääntyneitä sopeutumaan muuttuvaan tilanteeseensa.
- Osaan toteuttaa hoitoa huomioiden ikääntyneen oikeuden arvokkuuteen, yksityisyyteen, intimiteettiin, luottamuksellisuuteen sekä huomioi ikääntyneen ja hänen perheensä kyvyn päätöksien tekoon.
- Osaan toteuttaa yksilöllistä hoitoa ottaen huomioon ikääntyneen iän, sukupuolen, kulttuurierot, etnisen ryhmän, uskomukset ja arvot.
- Osaan toteuttaa edennyttä sairautta tai saattohoidossa olevien potilaiden palliatiiivista hoitotyötä ja kivunhoitoa.
JOHDANTO
Espanjalaisrouva Carmen on 75-vuotias. Hänet on tuotu päivystysosaston tutkimushuoneeseen, koska hän vaikuttaa poissaolevalta ja hän käyttäytyi aggressiivisesti hoitohenkilökuntaa kohtaan verikokeiden ottamisen yhteydessä. Moniammatillinen työryhmä tutkii hänet ja hänelle tehdään testejä ja toimenpiteitä. Niiden jälkeen moniammatillinen ryhmä tekee päätöksen jatkohoidosta: kotiutetaanko Carmen vai otetaanko osastohoitoon. Skenaarion edetessä Carmenin tila menee huonommaksi ja hän on aiempaa poissaolevampi. Carmen viedään pois saattajana olleen aviomiehensä luota. Aviomies ei ymmärrä, miksi Carmen viedään pois ja hän alkaa väittelemään henkilökunnan kanssa. Romaanipariskunnan kulttuuriin kuuluu aviomiehen läsnäolo, jos vaimoa tutkitaan. Aviomiehen mukaan he ovat olleet Carmenin kanssa yhdessä koko elämänsä ja aviomies päättää asioista. Vaikka aviomies on tietoinen Carmenin tilan heikkenemisestä, hän ei ole tuonut vaimoaan tutkittavaksi terveydenhuollon piiriin. Espanjalaisista romaneista valtaosa kuuluu evankelistoihin ja he ovat perinteisesti ensin kokeilleet vaihtoehtohoitopalveluja, kuten curanderoja.
LÄHTÖTILANNE
Carmenin kliininen tilanne on vastaava, kuin edellisessä skenaariossa 26, mutta hänet on siirretty päivystyshuoneeseen. Samoin sosiaalinen ja kulttuurinen tausta on erilainen. Carmen on romanivaimo, jolla on heikko sosioekonominen tilanne. Carmenin puoliso ei ymmärrä tilannetta.
HAASTATTELU
Opiskelijan tulee analysoida sekä potilaan tilanne, että lähiomaisen tilanne. Opiskelijan tulee raportoida lääkärille, jotta Carmen saa hoitoa nykyisen kliinisen tilanteensa vaatimalla tavalla. Opiskelijan tulee huomioida mahdolliset lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoitotyön keinot, joita on mahdollista toteuttaa päivystyshuoneessa.
